Lasten toimintaterapia

Toimintaterapeutti arvioi ensin lapsen (Arviointipolku):

    • Toimintakokonaisuuksia: itsestä huolehtiminen (esim. pukeminen ja riisuminen), leikki, koulunkäynti, kotielämään liittyvät toiminnot,
      vapaa-aika ja lepo
    • taitoja: motoriset taidot, prosessitaidot sekä psyykkiset ja sosiaaliset taidot esim. silmän ja käden yhteistyö, koordinaatio,
      voiman käyttö, vuorovaikutus, oppiminen ja ongelman ratkaisutaidot
    • toimintavalmiuksia: sensoriset, motoriset, kognitiiviset, psyykkiset ja sosiaaliset valmiudet esim. keskittymiskyky, aistien toiminta, näönvarainen hahmottaminen, kehonhahmotus, lihasliikkuvuus sekä hieno- ja karkeamotoriikka
    • ympäristössä selviytymistä ja apuvälinetarvetta.
    • Arviointi koostuu standardisoiduista testeistä, ohjatun ja vapaan toiminnan havainnoista erilaisissa yhteyksissä sekä lapsen ja vanhempien haastattelusta.
    • Toimintaterapeutti saa vanhemmilta erittäin tärkeää tietoa lapsen arkipäivän toiminnoista. Toimintaterapeutti käyttää lapsen arvioinnissa tarvitessaan apuna moniammatillista yhteistyötä. Arvioinnin jälkeen mietitään yhdessä vanhempien kanssa, tarvitseeko lapsi toimintaterapiaa.
    • Mikäli toimintaterapia koetaan lapsen kannalta tarpeelliseksi, terapian sisältö ja tavoitteet suunnitellaan yksilöllisesti yhdessä vanhempien ja muiden lapsen kanssa työskentelevien kanssa.
    • Arvioinnin jälkeen lapsi ohjautuu Taitopolulle tai Perhepolulle. Taitopolulle ohjautuu lapset, joilla on haasteita mm. motoriikassa ja kognitiivisissa taidoissa (esim. hahmottaminen). Perhepolulle ohjautuu lapset, joilla on haasteena neuropsykiatrinen oireilu esim. ylivilkkaus, levottomuus, toiminnanohjauksen pulmat, keskittymisvaikeus, aistitiedon käsittelyn pulmat, käytöshäiriö sekä haasteita vuorovaikutuksessa.

    Terapiavälineinä voidaan käyttää esimerkiksi kuvailmaisua, tuntopelejä, erilaisia keinuja, liukumäkeä, käsinukkeja, trampoliinia ja rakentelupalikoita. Toimintaterapeutin antaman palautteen, tuen, rohkaisun ja sopivien haasteiden avulla huolehditaan lapsen itsetunnon vahvistumisesta.

    Toimintaterapiaan kuuluu myös ohjaus ja keskustelu vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden kanssa. Näissä keskusteluissa käydään läpi arkipäivän tilanteita, joissa saa vahvistusta taidoilleen ja pystyy siirtämään terapiassa saavutettuja taitoja arkielämään.

    Terapiajaksoon varataan aikaa keskustelulle vanhempien kanssa muun muassa lasten toiminnasta terapiatilanteissa sekä lapsen toimintakyvyn muutoksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Perhepolulla vanhemmilla on aina myös omia vastaanottokäyntejä. Nämä vanhempienkäynnit tukevat lapsen toimintaterapiajaksoa.